Älykästä maaseutua makustelemassa

Kajaanissa laitettiin lumipallo pyörimään. Älykäs kylä -seminaarisarjan avaus avasi keskustelun siitä mitä on älykäs kylä, älykäs maaseudun kehittäminen ja älykäs maaseutu Suomessa. Lähtökohtana oli luovuus ja digitalisaatio maaseudun mahdollisuutena, lopputuloksena paljon muutakin.

Osallistujia oli läsnä ja langoilla, joten iltapäivän keskustelua käytiin teeman hengessä virtuaaliympäristössä; vastattiin valmiisiin kysymyksiin ja äänestettiin osaa niistä paremmuusjärjestykseen. Millaisena älykäs maaseutu sitten kuvautui ja avautui vastausten kärkiviisikon tai -kuusikon perusteella?

Kysyttäessä millainen on älykäs maaseutu/kylä, vastattiin, että se on uutta tekniikkaa hyödyntävä, avoin ja itseään kehittävä. Sellainen, joka pystyy tarjoamaan palveluja ja turvallisuutta asukkailleen, ja joka pitää huolta ja puolta. Umpihankihiihtäjä. Siihen mielikuvaan kiteytyy paljon. Yhteisöllisyyden vaikutus älykkyyden syntyyn liittyi vastauksissa luottamukseen, sillä ilman yhteisöllisyyttä ei synny luottamusta, jota ilman taas ei päästä kiinni älykkyyteen. Kyse on myös siitä, että kylien älykkyys on enemmän kuin osiensa summa. Yhteisöllisyys on myös avain itsearviointiin ja strategiseen otteeseen.

Mikä sitten edistää maaseudun älykkyyden kehittymistä? Ulkoisten tekijöiden merkityksen osalta yksituumaisimpia oltiin siitä, että tarvitaan ulkopuolisia kumppaneita ja kummeja  kylän kehittämisen tueksi. Samoin rahoitusta, sparrausta ja tahtotilaa edistää tasa-arvoista kehitystä Suomessa. Yhteistyö ja laaja verkostoituminen muiden kylien kanssa on tärkeää, kuten myös virtuaalikylien (fb-ryhmät yms) osaamisen ja resurssien hyödyntäminen. Hankkeet helpottavat kokeilemista ja liikkeelle lähtöä.

Sisäisinä tekijöinä älykkäiden ratkaisujen kehittämiseen ajavat haasteet, joihin on löydettävä uusia ratkaisuja. Vetovoimaiset ihmiset innostavat muita mukaan ja siitä eteenpäin vauhtia antavat avoimuus, luottamus, yhteinen tahto ja hyvä yhteistyö positiivisuudella ja kylähulluudella kuorrutettuna. Paljon tiivistyy toteamukseen: kylillä on kyvykkyys määritellä kylä uudestaan ja uudestaan uusine vahvuuksineen ja kylärajoineen.

Keskustelu on avattu, teemoja nostettu pöydälle ja avainsanoja listattu poimittaviksi. Näitä vieritetään eteenpäin seminaari kerrallaan. Ainakin. Eli avataan, syvennetään, tiivistetään, laajennetaan, kysytään lisää ja vastataan heti tai hetken päästä. Seuraavan kerran teemaan palataan Lokaalissa (23.-25.8.) ja näihin Kajaanin nostoihin viimeistään Kolilla Liekassa lokakuussa. Silloin on vuorossa seuraava Älykäs kylä -seminaari 1.10.2019. Tästä lisää myöhemmin, pysy kanavalla, seuraa facebookia (Älykäs kylä).

Sami Tantarimäki

Älykkäät kylät saivat työryhmän asialleen

Suomessa on otettu vahva ote Euroopan komission Smart Village -aloitteen jalkauttamiseksi: ensin polkaistiin pystyyn Suomen älykkäin kylä -kilpailu (2018-2020) ja vuoden alusta aloitti Maaseutuverkoston alla myös Älykkäät kylät -työryhmä (2019-2020) digiyhteiskunta-arjen asialla.

Älykkyys ja digitaalisuus ovat päivän ja huomisen sanoja. Suorastaan trendikkäitä, mutta siitä mainioita, että ne tarjoavat yhteisen kielen ja toimintakulttuurin paikasta riippumattomaan, eri aluetasot läpileikkaavaan kehittämiseen; kehittämiseen, joka yhdistää ihmisiä, asukkaita, toimijoita, tekijöitä, tarpeita ja ratkaisuja.

Työntö- ja vetotekijöitä

Digitalisaatio muuttaa tapojamme elää ja tehdä työtä, käyttää palveluja sekä osallistua ja vaikuttaa. Se tasoittaa alueellisia eroja ja ravistelee organisaatioita, yhteisöjä, alueita ja yhteiskuntaa niiden kaikilla tasoilla. Toisaalta älykkäiden ratkaisujen löytämiseen maaseudulla ajaa niin väestökehitys, palveluiden säilyminen, energia- ja logistiikkaratkaisut, infrakysymykset kuin kytkeytyminen digitaaliseen muutokseen.

Samaan aikaan kuntien rooli itsenäisinä palveluntuottajina ohenee ja erilaisten palveluntuotanto- ja kehittämisverkostojen merkitys kasvaa. Eletään ratkaisevia hetkiä opetella ajan toimintakulttuuri, jotta digitalisaatiosta saadaan hyvä renki kylään.

Piristävä päivitys profiilikuvaan

Työryhmän tavoitteena on kannustaa kyliä hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia elinvoimaisuuden edistämiseksi. Isommassa kuvassa kyse on kylistä kaupunkeihin ulottuvan älykkään alueen kehittämisestä. Euroopan komission aloitteen mukaisesti keskiössä ovat ihmiset, mutta tarpeidensa ohella myös siten, että heidät ja meidät saadaan kehityksen kyytiin.

Kylistä osa on jo hyvässä vauhdissa ja vahvassa etunojassa, kun taas joillekin ”älykäs kylä” voi olla juuri se kaivattu kannustin uuteen nousuun.

Hyvä kiertämään

Työryhmä herättelee toimintakulttuurin muutokseen, mutta se myös kerää ja jakaa tietoa nokkelista ratkaisuista sekä toimii itse kokeilujen käynnistäjänä. Olennainen osa toimintaa on myös strategisen, ohjelmallisen, poliittisen ja/tai rahoituksellisen tuen valmistelu ja varmistelu. Kansainvälistä keskustelua unohtamatta.

Toimintamalli on siis verkostomainen ja toimintatapa joustava. Tavoitteita toteutetaan osallistuen, jalkautuen, yhteistyöllä, keskustellen, kuunnellen, viestien, seminaarein, webinaarein sekä Älykkäin kylä -kilpailua tukien ja siitä ammentaen.

Me olemme se

Älykkäät kylät -työryhmän ytimen muodostavat Sami Tantarimäki (pj, Turun yliopiston Brahea-keskus), Salla Pätilä (/Juha-Matti Markkola, siht., Maaseutuverkosto), Heli Siirilä (Levón-instituutti, Vaasan yliopisto), Minna Jaakkola (Netplaza Oy), Suvi Pesonen (Suomen Lähikoulut ry), 
Sampo Juhajoki (Suomen 4H), Timo Vattulainen (Kolin koulu, Lieksan kaupunki) ja Veli-Matti Karppinen (Kainuun nuotta ry). Asiantuntemusta, näkemystä ja kokemusta löytyy niin eri puolilta Suomea teeman sisältöön ja maaseudun kehittämiseen liittyen. Nykäiskää hihasta ja tulkaa juttusille!

 Teksti: Sami TantarimäkiÄlykkäät kylät –työryhmän koordinaattori (samtantata@utu.fi)