Älykästä kylää tukevat kriisissä tehdyt infrainvestoinnit, kokeiluhalu ja ennakointitahto

MMM:n Maaseutuverkoston asettaman Älykäs kylä -teemaryhmän Valokuituinnovaatiopäivää pidettiin Kuopiossa sangen ajankohtaisena aikana, torstaina 12.3. Samalla kun hoidin seminaarin sometusta, en voinut ummistaa silmiäni eskaloituvalta koronauutisoinnilta: edellisenä päivänä korona oli julistettu pandemiaksi ja torstaina Ulkoministeriö antoi ennenkuulumattoman suosituksen, ettei suomalaisilla ole syytä matkustaa mihinkään. Hallitus puolestaan perui yli 500 hengen tilaisuudet. Hetkessä maailma muuttui.

Valokuidun innovaatiopäivä ei olisi voinut sattua ajankohtaisempaan hetkeen: jo siksikin, että jos sitä olisi suunniteltu pidettäväksi seuraavana päivänä, useasta maakunnasta ihmisiä koonnut tapahtuma olisi suurella todennäköisyydellä peruttu. Yhdessä päivässä ihmiset alkoivat perua osallistumisiaan, kiireisiksi itseään kutsuneiden ihmisten kalenterit tyhjentyivät.

Korona-aika testaa Suomen tietoliikenneinfran kyvykkyyden

MMM:n ylitarkastaja Marianne Selkäinaho oli seminaarissa kaukaa viisas. Omassa puheenvuorossaan hän otti kantaa siihen, että korona-aika asettaa testiin sen, mikä on suomalaisten tietoliikenneyhteyksien riittävyys, kun kaikkialta tulee yhtäaikaista ohjeistusta siirtyä etäosallistumiseen. Maa, joka ei ole ollut erityisen systemaattinen tai pitkäjänteinen nopeiden valokuituverkkojen rakentamisessa, saattaa kohdata haasteita: toisissa kunnissa kiinteitä yhteyksiä löytyy hyvin, toiset joutuvat tyytymään jaettuun yhteyteen muiden käyttäjien kanssa langattomia verkkoja käyttäen.

Jo loppuviikosta näimme Selkäinahon kommentin painoarvon: Valtori ilmoitti, että suojattu VPN-yhteys ruuhkautui pahoin etätyösuosituksen astuessa voimaan valtion työntekijöiden osalta. Valtori kampanjoikin jo somessa, jotta työntekijät säästäisivät yhteyttä ja kaistaa myös kaverille – ja nyt ollaan vasta kriisin alkumetreillä. Mitä tämä kertoo Suomen tietoliikenneinfran riittävyydestä, josta useat asiantuntijat ja yrityksetkin ovat pitäneet melua jo pitkään?

Edelläkävijät tarjoavat etäopetusta omaehtoisesti

Älykäs kylä -teemaryhmämme on pitänyt erityisesti ääntä maaseudun tietoliikenneyhteyksien lisäksi Suomen valmiuksista lisätä etäopetusvalmiuksia siten, että esimerkiksi maaseudun oppilaat saisivat tasa-arvoisempia mahdollisuuksia valita valinnaisaineiden kirjosta ja oppia mahdollisimman lähellä kotiaan. Yhtenä edelläkävijänä ryhmässä on nostettu esiin Lieksan Kolin koulu, jossa etäjärjestelyin on järjestetty useiden oppiaineiden opetus jo lähes 20 vuotta kotitaloudesta saksan kieleen.

Tällä hetkellä 27 Euroopan maata on sulkenut kaikki koulut koronapandemian vuoksi, 5 maata on sulkenut koulut osittain. Suomi on niiden kahdeksan viimeisen maan joukossa, jotka eivät ole tehneet asiasta poliittista päätöstä. Samalla tavalla kuin vastuu riittävään tietoliikenneinfraan varautumisessa on valunut valtion tiukasta ohjauksesta kuntien oman ymmärryksen varaan, myös tänään sunnuntaina 15.3. näyttää vielä sille, että valtiota nopeammin toimivat edelläkävijäkunnat.

Ensimmäisenä etäopetukseen siirtymisestä myös peruskouluissa kertoi Tampereen kunta: ”Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä kertoo, että ratkaisulla ostetaan aikaa ja pyritään turvaamaan mahdollisimman pitkään se, ettei jouduta totaalisiin sulkuihin. Mitään perusopetuksen koulua ei nyt laiteta kiinni.

– 7–9-luokkalaiset ovat etäopetusvalmiuksiltaan tähän hetkeen kaikkein valmiimpia, ja tällä ratkaisulla pyritään turvaamaan ennen kaikkea pienimpien oppilaiden koulunkäynti ja keskeytymätön hoidon ja opetuksen saanti, Järvelä sanoo.

Järvelä painottaa, että myös 7–9-luokkalaiset saavat mennä kouluun, ja opettajat ovat koululla. Myös ruokaa on tarjolla kouluilla. Kouluilta saa tarvittaessa lainaan etäopetukseen tarvittavat laitteet ja tukea etätehtävien tekemiseen.

Kaupungin etäopetusjärjestelmiä pystytään nyt samalla koeponnistamaan, kun etäopetusta tarjotaan osalle oppilaista.

– Seuraavien kahden viikon jälkeen, mikäli tilanne on se, että koulut vielä ovat auki, niin ehkä mahdollisesti laajennetaan tai voidaan vaihtaa oppilaita, joille tarjotaan etäopetusta. 5–6-luokkalaiset ovat varmaan sellaisia, ettei tule esimerkiksi hoitohenkilöstölle haastetta, Järvelä sanoo.”

Tampereen ratkaisu ulottaa etäopetus peruskoulun puolelle on Suomen ensimmäinen. Viestinnällisestä näkökulmasta Tampere ehti ensimmäisenä ”älykkäänä kylänä” kertomaan kuntalaisilleen, että poikkeusaikanakin haluamme etsiä uusia ratkaisuja varmistaaksemme kaiken ikäisten kuntalaisten hyvinvoinnin. Onko yhdelläkään kunnalla varaa viestiä toisin?

 Merkittävää ilmoituksessa on se, että etäopetukseen siirrytään, vaikka tiedetäänkin sen olevan koeponnistusvaiheessa, jotta oman yhteisön jäseniä voitaisiin suojata parhaalla mahdollisella tavalla. Tampereen motiivina on ennaltaehkäisy, ei kouluissa jo riehuvaan virukseen reagointi. Tekisikin mieli kysyä, pelätäänkö toisissa kunnissa enemmän etäopetuksen kokeilua kuin mahdollisia koronan leviämisen seurauksia, vai eikö etäopetuksen aikakauteen todella ole kunnissa lainkaan varauduttu?

Älykäs kylä ennakoi tapahtumia verkostossaan

Maailmasta on puhuttu pitkään ”kylänä”: kriisin kynnyksellä tietoa muiden maiden toimintatavoista ja panepidemian etenemisestä on helpompi saada internetin välityksellä kuin koskaan. Tieto on reaaliaikaista ja runsasta. Hämmästyttävää onkin, että montaa Suomessa käytävää keskustelua seuratessa näyttää sille kuin Suomi pyrkisi ratkomaan muusta Euroopasta erillisin ja eroavin toimin yhteistä ongelmaa: tieto eikä viruskaan kuitenkaan kumarra valtion rajoja.

Globaali talous perustuu verkostoihin, joita pitkin eri asiat, kuten pääomat, tavarat, matkailijat tai informaatio virtaavat paikasta toiseen. Yksi verkostoajattelun kehittelijöistä on Espanjan yliopistoministerinä nykyään toimiva sosiologi Manuel Castells.

Castellsin mukaan uusi maailma sykkii informaatioverkostoissa, jotka pyyhkivät pois maantieteelliset rajat ja tekevät vanhoista toimijoista, kuten kansallisvaltioista vähitellen merkityksettömiä.”, näin kirjoittaa Saska Saarikoski esseessään 15.3.

Vaikka globaalin talouden verkostojen ymmärtäminen olisikin liian monimutkaista ja kompleksista ymmärrettäväksi, Saarikosken ydinviesti on yksinkertaisempi: samat verkostot, jotka levittävät hyviä asioita, levittävät myös huonoja asioita.

Jo nyt on turvallista sanoa, että älykäs kylä selviää muita kyliä paremmin käsillä olevasta kriisistä investoinnillaan kriisitilanteet kestävään verkkoon, uskalluksellaan kokeilla uusia toimintatapoja ja ennakoidessaan omista verkostoistaan rantautuvia ilmiöitä ja oireita seuraamalla aktiivisesti tapahtumia myös oman kylän rajojen ulkopuolella.

Minna Jaakkola
Kirjoittaja on Älykäs kylä -teemaryhmän laajakaistan ja digitalisaation asiantuntijajäsen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *