Kuukausi: helmikuu 2020

Mikä ihmeen älykäs kylä?

Lokaali 2019 -tapahtumaan avasin asiaa ensi kerran. Sen jälkeen juttu on kulkenut maakunnissa ja nyt viimeisin päivitys myös tänne. Siispä…

Onko kyse uudesta kielestä, uudesta todellisuudesta vai uudesta tavasta tarkastella kylää? Tarkoittaako se uutta maaseutua, muuntuvaa maaseutua vai jotakin maaseudun pelastamiseksi? Älykkyys tarkoittaa kaikkea sitä, mikä auttaa kylää hyppäämään digiyhteiskunnan kyytiin, pysymään kyydissä tai olemaan kuskin paikalla.

Älykäs kylä, Smart Village, on Euroopan komission aloite (2017), joka jatkaa osaltaan komission aiempaa älykkään erikoistumisen konseptin toteuttamista.

Älykäs kylä käsitteenä on jatkumoa keskustelulle, jota älykkään kaupungin (Smart City) osalta jo käydään. Keskusteluun, jossa innovatiiviset ratkaisut ja digitaalisuus ovat arkipäivää. Keskustelua, johon ajaa ilmastonmuutoksen, energiaratkaisujen, bio- ja kiertotalouden sekä ekoturismin tapaisiin megatrendeihin reagoiminen. ”Älykkyys” tarjoaa yhteisen kielen paikasta riippumattomaan, eri aluetasot ja osapuolet kokoavaan kehittämiseen.

Älykäs kylä ajatuksena voi olla juuri se kaivattu kannustin ja tavoite, jolla kylä saadaan uuteen nousuun. Se voi olla imagotekijä, joka tarjoaa mahdollisuuden päivittää maaseutua sille tasolle, missä asukkaat sen haluaisivat olevan. Ja millaiseksi se yhdessä halutaan tehdä.

Älykäs kylä on yhteisö, joka on aloitteellinen sekä ratkaistakseen kehityksen mukanaan tuomia haasteita että tarttuakseen uusiin mahdollisuuksiin ja kehityksen edellytyksiin. Se on yhteisö, joka hakee paikkaperustaisia kehittämisratkaisuja 2000-luvun menetelmin ja näkökulmin: omien vahvuuksien pohjalta, digitalisaation, innovaatioiden, kumppanuuksien ja tiedon tarjoamin työkaluin.

Älykäs kylä on tahtotila, jossa ei tyydytä katsomaan sivusta kun aika ja maailma ajavat ohi. Tiedetään mitä tahdotaan, mutta älykäs yhteisö on myös kriittinen, ottaa opikseen, kasvaa ja kehittyy. Sillä on kyky määritellä itsensä uudelleen ja uudelleen.

Älykäs kylä on konsepti, joka katsoo pidemmälle tulevaisuuteen, on kehittyvä prosessi (ei vain yksittäinen ratkaisu), ja joka vaikuttaa yhtä kylää laajemmin. Älykäs kylä on paikallistason kehityksen veturi ja kekseliäisyyden ankkuripaikka, johon panostamalla vaikutetaan ympäröivään maaseutuun. Älykkäät kylät ovat sekä perusta, jolle älykkään maaseudun kehittäminen pohjaa, että osa kokonaisuutta, josta älykästä alue muodostuu.

Älykäs kylä on ennakoiva myös siten, että se näkee itse itsensä osana kylien ja keskusten verkostoa, ymmärtää yhteistyön ja kumppanuuksien arvon ja tarjoaa innovatiivisuuttaan ympäröivän yhteisön elinvoimaisuuden edistämiseen.

Älykkäiden kylien kautta älykkään maaseudun kehittäminen saa paitsi alustansa, myös hyväksi havaittuja käytäntöjä, kehittämisen kohteita ja konkreettisia tavoitteita.

Älykäs kylä -keskustelua tarvitaan, jotta kokonaiskuva hahmottuu, ja jotta ymmärretään miten konsepti saadaan parhaiten palvelemaan oman alueen tarpeita omien vahvuuksien pohjalta.

Tule rakentamaan valokuidun uutta tulevaisuutta Kuopioon 12.3.!

Mitä voisimme oppia Pohjois-Pohjaanmaan valokuituhankkeiden menestyksestä?

Kuinka valokuitu voi olla merkittävä tekijä kuntien Sote-palveluiden ekosysteemimallin tukena ja kustannussäästönä?

Nyt se on tutkittu – toimivimmat mallit valokuituhankkeisiin!

Kuinka valokuituyhtiö selättää yrityssaneerauksen ja käynnistää kehittämisen?

Lue lisää ohjelmasta, puhujista ja päivän tuloksista:
http://www.asuntamo.fi/valokuitu2020/

Ilmoittaudu mukaan maksuttomaan tapahtumaan:
https://e.eventos.fi/forms/maaseutu/42749695-465b-11ea-a21a-ee6a04371b85