Kuukausi: tammikuu 2020

Ajatuksia etätyön edellytyksistä

Yhä useampi kunta ja kylä pitää etätyötä yhtenä keinona saada alueelleen uusia asukkaita ja uutta vireyttä. Mitä käytännössä edellyttää, että etätyö sekä sen mahdollistama muutto alueelle toteutuvat ja jäävät jopa pysyväksi ratkaisuksi? Tässä on yhden etätyöntekijän pohdintaa aiheesta.

Etätyö

Etätyön tekemisen tapoja on monenlaisia. Sitä voi tehdä silloin tällöin tai säännöllisesti, lyhyinä spurtteina tai pidempinä kausina, osa jopa kokoaikaisesti. Parhaillaan teen töitä Vaasan yliopiston työntekijänä lähes kokoaikaisesti etänä. Käyn Vaasan kampuksella 1–2 kertaa kuussa, yhteensä 3–6 päivää kuukaudessa.

Sujuva etätyö on minulla edellyttänyt mm. seuraavaa

  • Aluksi maksuttoman etätyötilan, jossa työpöytä ja työtuoli. Siinä tilassa sai kokeilla, lähteekö etätyöarki käyntiin.
  • Printtaus- ja skannausmahdollisuudet. Aina silloin tällöin täytyy esimerkiksi allekirjoittaa paperi ja lähettää se skannattuna eteenpäin.
  • Nettiyhteys. Minä olen pärjännyt omalla mokkulallani. Kaikille tokikaan mokkulan kapasiteetti ei riitä, mutta minulle se on ollut riittävä.
  • Keittiötilat. Jotta saa jääkaappiin lounaan, lämmitettyä sen mikrossa, vedenkeittimellä teevedet ja kahvinkeittimellä kaffit.
  • Kun etätyö näytti sopivan minulle hyvin, halusin oman työhuoneen. Se sai jo olla maksullinen. Työntekoon ja omaan sujuvaan arkeen liittyy yllättävän paljon ”tavaraa”, jota käyttää säännöllisesti, mutta ei viitsisi koko ajan kantaa mukanaan. Niille tarvitsee siis oman paikan. Edes pienen. Tavaraa ovat mm. eväät ja vesipullot, oma kahvikuppi, kynät, tussit, sakset ja ynnä muut toimistovermeet. Myös tietokoneeseen, kännykkään ja kaikenmaailman nykyajan digilaitteisiin liittyy yllättävän paljon piuhaa, liitintä, laturia ja säilytysrasiaa. Ja koska olen hanketyöntekijä, on minulla myös ”hanketavaraa”. Säännöllisessä etätyössä tarvitsee siis melko äkkiä säilytyskaappia tai huonetta.
  • Yhteisö ympärille. Itselleni tämä on tärkeä asia, ehkei kaikille. Tuttujen kasvojen kanssa on mukava tauoilla irrottaa ajatukset hetkeksi omista työjutuista, kuulla muiden juttuja sekä taivastella Suomen säätä.
  • Kaiken pohjalla on paikasta riippumaton työ sekä hyvä, työntekijäänsä luottava työnantaja tai itsenäinen yrittäjyys.

Tiivistäen voisi vetää yhteen, että etätyötilan yhteydessä on tarpeen tietää minkälainen tila, minkälaiset nettiyhteydet, mihin hintaan, mille ajalle ja missä ympäristössä.

Se muu elämä ja arki

Kuten etätyön tekemisen tapoja on monia, on myös monia syitä etätyöntekoon ja mahdolliseen muuttoon. Syitä voivat olla esimerkiksi parisuhde, parisuhteen päättyminen, omaishoitajuus, kotiseuturakkaus, halu muuttaa maalle, halu päästä pois kaupungista tai uusi työpaikka. Muuttaja voi tulla yksin tai useamman ihmisen muuttotavaroiden kera.

Millaiseen ympäristöön henkilö muuttaa, jos hän muuttaa Sinun kylääsi tai kotikuntaasi?

  • Onko hänellä muuta tekemistä kuin tehdä pitkää päivää töitä, olla yksistään tai kumppanin kanssa kotona televisiota tuijotellen tai hoitaa lasta kotona ilman verkostoja? Vai kerrotaanko hänelle & otetaanko hänet lämmöllä vastaan esimerkiksi harrastusryhmiin?
  • Mistä uusi tulokas saa ymmärrettävää ja ajantasaista tietoa tarjolla olevista harrastuksista, palveluista, mahdollisuuksista? Näihin asioihin tuntuu liittyvän paljon hiljaista tietoa, kun ”kyllähän kaikki tietää, missä on paikka X sekä kuka on henkilö Y”. Imaistaanko uusi tyyppi toimintaan mukaan vai katsellaanko kummastellen?
  • Mistä saa tiedon vuokrattavista tai myynnissä olevista asunnoista tai taloista? Kai on muitakin informaatiolähteitä kuin puskaradio?
  • Mitkä tahot noteeraavat, jos ihminen vaihtaa kotikuntansa? Esim. lähettääkö kunta innostavaa tervehdyskirjettä ja kuponkeja palveluihin? Mikä olisi sopiva taho järjestämään uusien asukkaiden tapaamisen?

Etätyöhön ja muuttamiseen liittyy ns. teknisten asioiden lisäksi paljon tunnepuolen asioita. Väitän, että lopulta nuo jälkimmäiset asiat lopulta ratkaisevat, saako kylä ja kunta pysyvän asukkaan etätyöläisestä vaiko ei.

Heli Siirilä

Kirjoittaja on etätyöntekijä, maallemuuttaja, Maaseutuverkoston Älykkäät kylät -teemaryhmän jäsen. Sekä paljon muuta.