Kuukausi: heinäkuu 2019

Älykkäässä kylässä liikennettä kehitetään monialaisesti

Enemmistölle maaseudun asukkaista oman auton käyttö on elinehto. Autoa ajetaan, jotta päästään töihin, kouluun, kauppoihin ja muiden palveluiden äärelle, harrastuksiin ja tuttavien luokse. Autoa tarvitaan siis perusarjen pyörittämiseen.

Asian toisena puolena viimeaikojen otsikoissa ovat olleet autoilu ja siinä käytettävät polttoaineet, tiestön kunto, autoilun vaikutukset ilmastonmuutokseen sekä liikenteen lakimuutokset heijastevaikutuksineen. Älykäs kylä reagoi tähän tilanteeseen tarkastelemalla asiaa monialaisesti.

Mitä tarkoittaa monialainen tarkastelu liikenteeseen liittyen?

Liikenne on muutoksessa monella tapaa. Tiiviisti luetellen seuraavasti:

  • suuret lainsäädäntömuutokset (erityisesti Liikennepalvelulain kaikki kolme osaa),
  • kasvava digitaalisten ohjelmistojen käyttö ja uudet palvelut,
  • muutokset liikenneviranomaisten tehtävissä ja työnjaossa,
  • ihmisten pikkuhiljaa muuttuvat asenteet ja toimintatavat sekä
  • uudet tekniikat ja polttoaineet autoissa.

Tämä kokonaisuus tarkoittaa, että liikenteen muutos heijastuu nyt sellaistenkin tahojen arkeen ja suunnittelupöydille, jotka eivät miellä olevansa millään tavalla liikennealan toimijoita. Tällaisia tahoja ovat ne, joiden toiminta on riippuvaista sujuvista liikkumisesta ja kuljetuksista. Niitä ovat esimerkiksi terveyskeskukset ja koulut, hoivapalveluyritykset, matkailukohteet, kotiinsa palveluita tarvitsevat, keskuskeittiöt, tuotteitaan markkinoille toimittavat yritykset sekä raaka-aineita (yritys)toimintaansa tarvitsevat tahot.

Maaseudun liikenteessä konkretisoituukin nyt sääntö, että pienistä puroista kasvaa iso virta. Kun alueen liikkumista lähdetään kehittämään, on se syytä tehdä monen eri toimijan yhteistyönä, monialaisesti. Yksistään on vaikea kuljetuksia kehittää, yhdistellä.

Silloin palapeli muuttuu yhä isommaksi ja monimutkaisemmaksi. Samalla todennäköisestä myös epämiellyttäväksi koota, koska liikkuvia osia on paljon.

Jos mitään ei tehdä, niin mitä sitten?

Vastaus on yksinkertainen: palveluiden saatavuus ja saavutettavuus heikkenevät. Arki maaseudulla todennäköisesti tulee kalliimmaksi. Tämä heijastuu ikävästi asukasmäärään ja yrityksiin. Emme kai sitä halua? Tämän estämiseksi tarjoan tässä monimutkaiselta tuntuvaa kehittämistyötä.

Älykäs kylä -työryhmän puheenjohtaja kirjoitti sivustomme kesäkuun blogissa osuvasti:

Älykäs kylä on maaseutuyhteisö, joka ei tyydy katsomaan sivusta kun aika ja maailma ajavat ohi. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle.”

Maailma ei suinkaan ole ajanut ohi maaseudun liikenneasioista. Joten ei muuta kuin liikkeelle niiden kehittämistyössä! Tässä on win-win -yhteistyön paikka liikennealan ammattilaisten ja maaseudun palveluiden kehittäjien välille. Suomessa liikenteeseen liittyvää kehitystyötä tehdään ja on tehty muun muassa eri hankkeissa. Niistä saa kokemustietoa, ideoita ja vertaistukea. Tyhjästä ei siis tarvitse nyhjätä.

Heli Siirilä

Projektipäällikkö Maaseudun kuljetusten ja liikkumisen digiboksi -hanke
Vaasan yliopisto Levón-instituutti