Kategoria: Uncategorized

Kolin seminaarissa peräänkuulutettiin monipaikkaisuutta, joustavuutta ja ennakkoluulottomuutta

Kolin syksyiset ruskan sävyttämät maisemat houkuttelivat luontokeskuksen auditorioon monipuolisen osallistujajoukon (1.10.2019). Suurin osa seminaarilaisista oli paikan päällä, mutta Kainuun Nuotan rakentaman nettiyhteyden päässäkin oli mukavasti porukkaa. Hieman vahvempaa edustusta olisi tietenkin odottanut erityisesti kylien suunnalta, koska ohjelma oli rakennettu juuri heitä palvelevaksi.

Tilaisuuden asiantuntevana avaajana toimi Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen. Avauspuheenvuorossaan hän korosti, että monipaikkaisuus ja digitalisaatio ja niihin liittyvät joustavat palvelut ja yritystoiminta on koko kunnan ja koko Itä-Suomen kannalta merkityksellinen asia. Lisäksi hän peräänkuulutti koko aluepolitiikan muutosta ja tässä asiassa viestiä pitää viedä valtiolle päin.

Aamupäivän ”digitalisaatiojakson” avasi Veli-Matti Karppinen luoden yleiskuvaa digitaalisen teknologian mahdollisuuksista niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Kaikkien uusien asioiden käyttöönotossa ja kokeilemisessa tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja tietenkin vahvaa työpanosta. Mallioppilaana Veli-Matin esitykselle ainakin kuituverkon rakentamisen suhteen oli seuraava esitys Ilomantsin kunnan osakeyhtiöpohjaisesta ratkaisusta, jota esitteli Ilomantsin entinen kunnanjohtaja Markku Lappalainen. Tämä vastaava asia oli toteutettu osuuskuntapohjaisesti Rääkkylän kylillä. Sekä Ilomantsin että Rääkkylän tapauksessa oli hyviä esimerkkejä siitä kuinka yritystoiminnan saanti kylille ilman hyviä yhteyksiä on lähestulkoon mahdotonta.

Monipaikkaisuuden teema oli jatkumoa Kajaanin seminaarille. Tästä asiasta saimmekin kuulla erinomaisen professori Hilkka Vihisen esityksen. Samalla viikolla esille tulleet Tilastokeskuksen karmaisevat ennusteet nousivat esille vähän eri valossa kun saimme tutustua todelliseen tilannekuvaan miten suomalaiset ovat sijoittuneita eri vuodenaikoihin. Tutkitun tiedon pitäisi vaan nousta kunnolla esille. Kaksoiskuntalaisuus taitaa olla vain asia, joka halutaan laittaa maton alle vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Monipuolinen julkinen keskustelu olisi ainakin paikallaan ja ehkäpä sitä kautta voisi nousta esille ihan tuoreita näkökulmia.

Iltapäivän aluksi kuultiin mielenkiintoinen Juri Laurilan esitys Alykylä-formaatista. Tämä rakentamisen ja suunnittelun filosofia sisältää suuren joukon asioita joista juuri puhutaan. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan toteutuksia.

Paikalliset kylät olivat myös hyvin esillä. Vuoden Pohjois-Karjalan kylä Rikkaveden kyläyhdistys todisti voimansa neuvokkuudellaan ilman kunnollista nettiyhteyttä. Mitäköhän sitten tapahtuukaan kun nämä asiat saadaan kuntoon? Hienot esitykset kuultiin myös entiseltä valtakunnalliselta vuoden kylältä Vuonislahdelta ja Kolin kotiseutuyhdistykseltä.

Timo Vattulainen

Digi, neuvonta, liikkuminen, opetus ja nuorten näkökulma

Kaikki olennaisia tulevaisuuden maaseudulle tähyiltäessä. Ne olivat myös teemoja tämän vuotisen Lokaalin työpajapäivässä, jossa jatkettiin Kajaanissa aloitettua keskustelua älykkään kylän konseptista. Ja mikäpä oli keskustellessa, kun paikan päällä oli toistasataa maaseudun aktiivia ja asiantuntijaa.  

Kauhavan elokuisessa perjantaissa asiaa tuntevien alustusten jatkoksi puristettiin työpajoissa napakoita näkemyksiä kunkin teeman olennaisimmista tavoitteista. Näistä sitten yhdessä äänestettiin ne kaikkein olennaisimmat. Tässä katsaus siihen, miltä tulostaululla näytti.

Digitaalisaation edistäminen maaseudulla

Toimivat verkot ovat maaseudun mahdollisuus. Ne antavat tasavertaiset mahdollisuudet tehdä työtä, opiskella, saada palveluja ja harrastaa. Kannatetuimpaan näkemykseen kiteytyy hyvin koko paletti: huoli, tarve, merkitys ja vaikutus. Sama verkko- ja kuituyhteyteen liittyvä tasa-arvokysymys oli keskiössä muissakin ehdotuksissa. Koulutus, lähituki ja helppokäyttöisyys nähtiin keskeisinä, kun mietitään digin/verkon mahdollistamia toimintoja.

Maaseudun liikenne- ja kuljetusratkaisut

Asenne ja lakimuutos. Kahteen sanaan tiivistyy paljon. Nyt erityisesti sillä ajatuksella, että olisi nykyistä mahdollisempaa kehittää ja käyttää yhteisiä kuljetuksia ja monipalveluautoja. Samoin suunnitella sovelluksia, joilla tilata kuskia, kuljetusta ja palvelua. Eri osapuolilta tarvitaan tahtoa ja valmiutta istua samaan pöytään purkamaan pullonkauloja palkitsevan paketoinnin tieltä. Jakamistalouteenkaan ei siirrytä itsestään. Eikä yhdessä yössä. Ollaan siis yhteisellä ja kokeilemista kaipaavalla asialla, mikä näkyy myös opetuksen nostoissa.

Kyläkoulun kekseliäät ratkaisut

Yhteistyöllä joustavuutta ja etäopetuksella rikkautta – yli kuntarajojen. Myös tämän tavoitteen viesti heijastaa sitä mitä maaseudun kehittämisessä ja aluekehittämisessä yleisemminkin perään kuulutetaan. Ja sitä mitä myös edellä kaivattiin. Etäopetusratkaisut olivat keskiössä monessa ehdotuksessa joko ylipäätään mahdollisina/mahdollisempina, toimivien/uusien digiratkaisujen löytämisenä tai sitten konkreettisempina askelmerkkeinä, kuten säännöllisinä etäopetuspäivinä kylien monipalvelukeskuksissa.

Mielenkiintoinen ehdotus kokeiltavaksi oli myös kiertokoulu 2.0. Kouvolassa maan ensimmäinen päiväkotibussi starttasi matkaan 2017, joten uraa on jo avattu ajatuksen jalostamiselle.

Nuorten tulevaisuus maaseudulla

Positiivinen muistijälki maaseudun mahdollisuuksista nuorille auttaa palaamista maaseudulle. Samoin kuin maaseudun positiivinen imago – miten se sitten tietoisten nuorten mielessä määrittyy ja mitä tarkoittaa.

Osa muistijäljen ja identiteetin rakentumista ovat yhteisöllisyys sekä vastuun antaminen ja kannustaminen (osallistumaan, yrittämään, hyödyntämään osaamistaan). Paikalliset koulutusmahdollisuudet ja työpaikat ovat puolestaan edellytys sille, että lähtemiseen on ylipäätän todellisia vaihtoehtoja.

Kolilla jatketaan juttua

Seuraavaksi tartumme teemaan Älykäs kylä -seminaarissa Kolilla 1.10.2019. Esillä on mm. onnistuneita verkkoratkaisuja, monipaikkaisuutta sekä älykkäitä kyliä uudelta ja vanhalta pohjalta ponnistaen. Tule mukaan tai ole kuulolla (ks. www.suomen.tv).

Tämän jutun osalta tarkemmin päivästä ja tuloksista: www.lokaali2019.net, www.suomen.tv.

Sami Tantarimäki

Medianäkyvyyttä ja menestyksen aihioita

Älykkäässä kylässä voi asua menestystarinan aihio. Nähdäänkö nämä paikallisen monimuotoisuuden piilevät mahdollisuudet ja omaehtoisten kehityspolkujen kulkijat? Pohdinnan taustalla on kolme herätettä, jotka koitan sujuvasti sovittaa samaan tarinaan.

Jutun alku ja juuri on siinä, että älykäs -etuliitteellä on imago- ja vetovoima-arvoa. Se herättää mielenkiintoa ja sillä voidaan herättää mielenkiintoa. Siksi halusin vilkaista, että minkälaista medianäkyvyyttä Suomen älykkäin kylä -kilpailun kylät ovat nauttineet sitten osallistujien julkistuksen – eli päivästä, jolloin ”33 kylää haluaa Suomen älykkäimmäksi”.  

Toinen asiayhteys löytyi siitä mitä aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki lukijakirjoituksessaan (MT 2.8.2019) totesi: ”Suuruuden logiikkaan perustuva alue­kehittäminen kykenee siivilöimään vain murto-osan tulevien menestys­tarinoidemme aihioista”. Älykkäässä kylässä voi hyvinkin asua se aihio.

Kolmas ajatuksenjuoksu lähti laukalle kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Anni Jäntin (TAU) kirjoituksesta (HS 5.8.2019), jossa hän peräänkuulutti kuntien keskinäisen erilaisuuden arvostamista yhteen muottiin ahtamisen sijaan. Palaan tähänkin vielä.

Lakeudella paras näkyvyys

Tein keskikesällä uutisseurannan googlaamalla ensin ”Suomen älykkäin kylä” ja perään kilpailukylä kerrallaan (”kylän nimi älykäs kylä”). Uutisointi koski perinteistä mediaa tai uutismediaa eli paikallislehtiä, maakuntalehtiä ja valtakunnan mediaa.

Jo tämä haku kertoi sen, että kilpailu-uutinen meni hyvin läpi syksyllä 2018. Sittemmin uutisrintamalla on ollut hiljaisempaa. Alkuhuumassa näkyvyyttä saivat kaikki kylät ”kotikuntineen” ja ”kotimaakuntineen”. Jutut olivat pitkälti saman sisältöisiä esittelyjä kilpailusta ja kylistä kilpailu tai kylät edellä. Yhdessä uutisessa kilpailukylä itse nosti älykäs kylä -kortin esille, tosin puolustaessaan kyläkouluaan.

Uutissaldon perusteella paras medianäkyvyys älykkäillä kylillä oli Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Molemmista lähes kaikki kylät mainittiin, tai olivat esillä neljästi tai kolmesti. Kainuun ja Lapin kylät saivat kaksi mainintaa kukin, samoin Pirkanmaalla kilpailusta kerrottiin parhaimmillaan pariin otteeseen. Muissa maakunnissa kylät saivat mainintoja yhdestä kahteen tai ei lainkaan. Maakunnat kylineen ja kuntineen on listattu lopussa.

Paikallisen monimuotoisuuden perspektiiviharha

Kävin mielenkiinnosta läpi vielä kuntien kotisivut ja etsin ”Hae sivustolta”-komennolla kisakylistä infoa hakusanoilla ”Suomen älykkäin kylä” ja ”älyläs kylä”. Saalis oli laiha: ainoastaan yhden kaupungin sivuilla oli tapahtumailmoitus, joka kertoi, että kylällä järjestetään digineuvontapäivä osana Älykäs kylä -hanketta. Tästä havainnosta päästään aasinsiltaa pitkin Jäntin ja Katajamäen kirjoituksiin.  

”Näkymättömyys” kuntien kotisivuilla vahvistaa vaikutelmaa siitä, että kylien osallistuminen kilpailuun on ensisijassa omista lähtökohdista ponnistamista, omaehtoisten kehityspolkujen kulkemista ja paikallisesta monimuotoisuudesta kertomista – eli sitä, minkä laajempi tunnistaminen voisi tuottaa siivilään sattumia tai auttaa kuntia omien muottien muovaamisessa.

Paikallinen monimuotoisuus vaikuttaisi joka tapauksessa olevan kunnille tärkeä asia. Jäntin mukaan kunnat ovat osoittaneet tyytymättömyyttään hallinnonuudistuksiin, joiden on katsottu häivyttävän paikallisuuden merkitystä ja unohtavan kuntien keskinäisen erilaisuuden tarpeineen ja olosuhteineen. Nyt tunnistamatta kuitenkin näyttää jäävän se, että kunta-valtio -suhde ja kylä-kunta -suhde viestivät samaa viestiä eri mittakaavassa. Voi käydä niin, että samaan kuntamuottiin ahtaudutaankin ihan itse.

Rinta rottingille

Vaikka uutisrintamalla on ollut hiljaisempaa älykkäiden kylien tiimoilta, on kilpailusta, kylistä ja älykäs kylä -konseptista kirjoitettu paljon some-kanavilla, blogeissa, tiedotteissa, kotisivuilla ynnä muilla kanavilla – toki pääasiassa asianosaisten tai muuten teeman puolesta puhuvien omilla sellaisilla. Olennaisinta kuitenkin on, että näytään ja kuulutaan. Siitä se tietoisuus lisääntyy, paikallinen monimuotoisuus vahvistuu, perspektiiviharhat hälvenevät ja mittakaavat asettuvat.

Älykkäin kylä -kilpailun ja teeman osalta jutun juurta tulee vielä riittämään. Kilpailu jatkuu kesään 2020, kylien sparraus on vaiheessaan ja menestystarinavakkojen kannet ovat vasta raollaan.

Ja ne kilpailuun alun perin lähteneet kyläthän olivat:

  • Etelä-Pohjanmaa: Alajärven Luoma-aho, Lappajärven Karvala, Kauhavan Ruotsala ja Alakylä
  • Etelä-Savo: Kangasniemen Hokka, Joroisten Kerisalo
  • Kainuu: Kajaanin Nakertaja-Hetteenmäki ja Vuolijoki, Sotkamon Pohjavaaran seudun kylät
  • Kanta-Häme: Janakkalan Vähikkälä, Tammelan kylät
  • Keski-Suomi: Keuruun Pihlajavesi, Äänekosken Mämmenkylä ja Syvälahti, Jyväskylän Pohjoisen Korpilahden kylät
  • Lappi: Rovaniemen Rautiosaari ja Lehtojärvi, Pelkosenniemen Pyhän kylä, Tervolan Paakkola
  • Pirkanmaa: Ruoveden Murole, Oriveden Talviainen, Virtain Killinkoski, Pälkäneen Luopioinen, Lempäälän Kuivaspää ja Kangasalan Raudanmaa
  • Pohjois-Karjala: Outokummun Rikkavesi
  • Pohjois-Pohjanmaa: Haapajärven Kuusaa-Jokela, Kuusamon Käylä
  • Pohjois-Savo: Leppävirran Soinilansalmi
  • Satakunta: Kankaanpään Venesjärvi, Säkylän Sydänmaa
  • Varsinais-Suomi: Naantalin Röölä, Salon Märynummi

Sami Tantarimäki

Älykkäässä kylässä liikennettä kehitetään monialaisesti

Enemmistölle maaseudun asukkaista oman auton käyttö on elinehto. Autoa ajetaan, jotta päästään töihin, kouluun, kauppoihin ja muiden palveluiden äärelle, harrastuksiin ja tuttavien luokse. Autoa tarvitaan siis perusarjen pyörittämiseen.

Asian toisena puolena viimeaikojen otsikoissa ovat olleet autoilu ja siinä käytettävät polttoaineet, tiestön kunto, autoilun vaikutukset ilmastonmuutokseen sekä liikenteen lakimuutokset heijastevaikutuksineen. Älykäs kylä reagoi tähän tilanteeseen tarkastelemalla asiaa monialaisesti.

Mitä tarkoittaa monialainen tarkastelu liikenteeseen liittyen?

Liikenne on muutoksessa monella tapaa. Tiiviisti luetellen seuraavasti:

  • suuret lainsäädäntömuutokset (erityisesti Liikennepalvelulain kaikki kolme osaa),
  • kasvava digitaalisten ohjelmistojen käyttö ja uudet palvelut,
  • muutokset liikenneviranomaisten tehtävissä ja työnjaossa,
  • ihmisten pikkuhiljaa muuttuvat asenteet ja toimintatavat sekä
  • uudet tekniikat ja polttoaineet autoissa.

Tämä kokonaisuus tarkoittaa, että liikenteen muutos heijastuu nyt sellaistenkin tahojen arkeen ja suunnittelupöydille, jotka eivät miellä olevansa millään tavalla liikennealan toimijoita. Tällaisia tahoja ovat ne, joiden toiminta on riippuvaista sujuvista liikkumisesta ja kuljetuksista. Niitä ovat esimerkiksi terveyskeskukset ja koulut, hoivapalveluyritykset, matkailukohteet, kotiinsa palveluita tarvitsevat, keskuskeittiöt, tuotteitaan markkinoille toimittavat yritykset sekä raaka-aineita (yritys)toimintaansa tarvitsevat tahot.

Maaseudun liikenteessä konkretisoituukin nyt sääntö, että pienistä puroista kasvaa iso virta. Kun alueen liikkumista lähdetään kehittämään, on se syytä tehdä monen eri toimijan yhteistyönä, monialaisesti. Yksistään on vaikea kuljetuksia kehittää, yhdistellä.

Silloin palapeli muuttuu yhä isommaksi ja monimutkaisemmaksi. Samalla todennäköisestä myös epämiellyttäväksi koota, koska liikkuvia osia on paljon.

Jos mitään ei tehdä, niin mitä sitten?

Vastaus on yksinkertainen: palveluiden saatavuus ja saavutettavuus heikkenevät. Arki maaseudulla todennäköisesti tulee kalliimmaksi. Tämä heijastuu ikävästi asukasmäärään ja yrityksiin. Emme kai sitä halua? Tämän estämiseksi tarjoan tässä monimutkaiselta tuntuvaa kehittämistyötä.

Älykäs kylä -työryhmän puheenjohtaja kirjoitti sivustomme kesäkuun blogissa osuvasti:

Älykäs kylä on maaseutuyhteisö, joka ei tyydy katsomaan sivusta kun aika ja maailma ajavat ohi. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle.”

Maailma ei suinkaan ole ajanut ohi maaseudun liikenneasioista. Joten ei muuta kuin liikkeelle niiden kehittämistyössä! Tässä on win-win -yhteistyön paikka liikennealan ammattilaisten ja maaseudun palveluiden kehittäjien välille. Suomessa liikenteeseen liittyvää kehitystyötä tehdään ja on tehty muun muassa eri hankkeissa. Niistä saa kokemustietoa, ideoita ja vertaistukea. Tyhjästä ei siis tarvitse nyhjätä.

Heli Siirilä

Projektipäällikkö Maaseudun kuljetusten ja liikkumisen digiboksi -hanke
Vaasan yliopisto Levón-instituutti

Älykkään kylän ajurit

Älykäs kylä on maaseutuyhteisö, joka ei tyydy katsomaan sivusta kun aika ja maailma ajavat ohi. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle.

Älykkään kylän konseptille on perusteensa. Yhteiskunnallisen kehityksen ajureina siihen ajaa, vie, ohjaa ja kannustaa niin teknologia, megatrendit kuin perinteiset huolet. Eteenpäin pääsemiseksi tarvitaan yhteistyötä, tavoitteellisuutta ja tukea. Muiden muassa. Tätä on ansiokkaasti avattu ja kansiin koottu eurooppalaisen maaseutuverkoston teematyössä (ENRD Smart Village). Kirjoituksen lopussa mainitut tuoreet julkaisut ovat tutustumisen arvoisia työkaluja. Tässä lyhyesti ajureista ja ohjureista ”How to support…” -briiffin pohjalta.

Yhteiskunnallinen muutos on nopeaa ja muutoskestävyyttä mitataan erityisesti maaseudulla.  Muutokseen sisältyy myös uusia ja mielenkiintoisia mahdollisuuksia, joita nähdään erityisesti teknologiassa ja megatrendeissä.

Teknologian osalta keskeisinä elementteinä mainitaan digitaalisuus, esineiden internet, pilvipalvelut, dronet, itseohjautuvat ajoneuvot, tulevaisuuden opetus, huomisen terveyspalvelut, hajautetut energiaratkaisut sekä elintarviketuotanto. Megatrendeihin sisältyvistä mahdollisuuksista puhuttaessa tarkoitetaan ennen kaikkea ilmastonmuutokseen, energiaratkaisuihin, bio- ja kiertotalouteen ja ekoturismin tapaisiin ilmiöihin reagoimista. Muissa yhteyksissä on todettu sekin, että fiksu paikka löytää menestymisen eväät myös megatrendien vastavirrasta. Perinteiset huolet palveluiden säilymisestä, luontoarvoista, työpaikoista ja elinvoimaisuudesta ajavat tietysti myös älykkäiden ratkaisujen löytämiseen.

Nämä kaikki ovat jo täällä. Arkea helpottavissa ratkaisuissa ja sovelluksissa on jo mistä valita ja mitä soveltaa ja kehitys se kuin kehittyy. Ilmasto ja energia puhuttavat samalla kun elinvoimaisiuuden säilymisen eteen jo muuten tehdään töitä. Kyse onkin paljolti siitä kuinka näihin sisältyvät mahdollisuudet nähdään, ymmärretään, omaksutaan, käännetään voitoksi ja mitä tukea tähän kaikkeen tarvitaan – ja se mitä tarvitaan, on avoimuus, luottamus, yhteisöllisyys, yhteistyö, verkostot, kumppanuudet, suunnitelmallisuus, resursointi ja tuki.  

Älykäs kylä on Euroopan komission aloite, mutta sille ei ole kohdennettu erillistä rahoitusta. Tämä tarkoittaa sitä, että teemaa sisällytetään osaksi tulevan kauden rahoitusohjelmia (Leader, monikanavaiset ratkaisut) sekä ohjaavia strategioita (alue-, digi..). Se tarkoittaa myös sitä, että EU:n jäsenmaat voivat tahoillaan suunnitella kansallisia ratkaisuja teeman tukemiseksi. Suunnitelma, ohjelma tai strategia muodossa missä tahansa on tavoitteellisen toiminnan tuki, ei lopputulos itsessään. Siksi älykkään kylän edistämiselläkään eihaluta uusia ohjelma- ja strategiatasoja, vaan ensisijaisesti edetään integrointi edellä. Kyläsuunnitelmasta lähtien, sillä älykkään kylän strategiset ensiaskeleet otetaan luonnollisesti kylällä.

Kehittäminen lähtee liikkeelle yhteisön tarpeesta ja yhteisestä tahtotilasta. Kokeiluja taas tarvitaan, jotta tiedetään mikä toimii ja mitä kehittää edelleen. Älykäs kylä konseptina katsoo kuitenkin pidemmälle tulevaisuuteen ja on kehittyvä prosessi enemmän kuin yksittäinen ratkaisu. Siksi tärkeiksi tekijöiksi muodostuvat myös yhteistyö ja verkostoituminen niin muiden kylien, keskusten, kuntien kuin kaupunkienkin kanssa. Muista ulkopuolisista kumppanuuksista puhumattakaan.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Näin voi todeta jo sillä perustein, että Kajaanin Älykäs kylä -seminaarissa käyty keskustelu oli kuin suoraa jatkoa tähän. Lukekaapa makustelu, niin huomaatte mitä tarkoitan.

Julkaisut:

  • How to support Smart Villages strategies which effectively empower rural communities?
  • Smart Villages – how to ensure that digital strategies benefit rural communities
  • How can LEADER/CLLD support Smart Villages?
  • Using non-LEADER/CLLD Cooperation to support Smart Villages

Ne löytyvät Smart Village -portaalista https://enrd.ec.europa.eu/smart-and-competitive-rural-areas/smart-villages/smart-villages-portal/eu-policy-initiatives-strategic-approaches_en

Sami Tantarimäki

Älykästä maaseutua makustelemassa

Kajaanissa laitettiin lumipallo pyörimään. Älykäs kylä -seminaarisarjan avaus avasi keskustelun siitä mitä on älykäs kylä, älykäs maaseudun kehittäminen ja älykäs maaseutu Suomessa. Lähtökohtana oli luovuus ja digitalisaatio maaseudun mahdollisuutena, lopputuloksena paljon muutakin.

Osallistujia oli läsnä ja langoilla, joten iltapäivän keskustelua käytiin teeman hengessä virtuaaliympäristössä; vastattiin valmiisiin kysymyksiin ja äänestettiin osaa niistä paremmuusjärjestykseen. Millaisena älykäs maaseutu sitten kuvautui ja avautui vastausten kärkiviisikon tai -kuusikon perusteella?

Kysyttäessä millainen on älykäs maaseutu/kylä, vastattiin, että se on uutta tekniikkaa hyödyntävä, avoin ja itseään kehittävä. Sellainen, joka pystyy tarjoamaan palveluja ja turvallisuutta asukkailleen, ja joka pitää huolta ja puolta. Umpihankihiihtäjä. Siihen mielikuvaan kiteytyy paljon. Yhteisöllisyyden vaikutus älykkyyden syntyyn liittyi vastauksissa luottamukseen, sillä ilman yhteisöllisyyttä ei synny luottamusta, jota ilman taas ei päästä kiinni älykkyyteen. Kyse on myös siitä, että kylien älykkyys on enemmän kuin osiensa summa. Yhteisöllisyys on myös avain itsearviointiin ja strategiseen otteeseen.

Mikä sitten edistää maaseudun älykkyyden kehittymistä? Ulkoisten tekijöiden merkityksen osalta yksituumaisimpia oltiin siitä, että tarvitaan ulkopuolisia kumppaneita ja kummeja  kylän kehittämisen tueksi. Samoin rahoitusta, sparrausta ja tahtotilaa edistää tasa-arvoista kehitystä Suomessa. Yhteistyö ja laaja verkostoituminen muiden kylien kanssa on tärkeää, kuten myös virtuaalikylien (fb-ryhmät yms) osaamisen ja resurssien hyödyntäminen. Hankkeet helpottavat kokeilemista ja liikkeelle lähtöä.

Sisäisinä tekijöinä älykkäiden ratkaisujen kehittämiseen ajavat haasteet, joihin on löydettävä uusia ratkaisuja. Vetovoimaiset ihmiset innostavat muita mukaan ja siitä eteenpäin vauhtia antavat avoimuus, luottamus, yhteinen tahto ja hyvä yhteistyö positiivisuudella ja kylähulluudella kuorrutettuna. Paljon tiivistyy toteamukseen: kylillä on kyvykkyys määritellä kylä uudestaan ja uudestaan uusine vahvuuksineen ja kylärajoineen.

Keskustelu on avattu, teemoja nostettu pöydälle ja avainsanoja listattu poimittaviksi. Näitä vieritetään eteenpäin seminaari kerrallaan. Ainakin. Eli avataan, syvennetään, tiivistetään, laajennetaan, kysytään lisää ja vastataan heti tai hetken päästä. Seuraavan kerran teemaan palataan Lokaalissa (23.-25.8.) ja näihin Kajaanin nostoihin viimeistään Kolilla Liekassa lokakuussa. Silloin on vuorossa seuraava Älykäs kylä -seminaari 1.10.2019. Tästä lisää myöhemmin, pysy kanavalla, seuraa facebookia (Älykäs kylä).

Sami Tantarimäki

Älykkäät kylät saivat työryhmän asialleen

Suomessa on otettu vahva ote Euroopan komission Smart Village -aloitteen jalkauttamiseksi: ensin polkaistiin pystyyn Suomen älykkäin kylä -kilpailu (2018-2020) ja vuoden alusta aloitti Maaseutuverkoston alla myös Älykkäät kylät -työryhmä (2019-2020) digiyhteiskunta-arjen asialla.

Älykkyys ja digitaalisuus ovat päivän ja huomisen sanoja. Suorastaan trendikkäitä, mutta siitä mainioita, että ne tarjoavat yhteisen kielen ja toimintakulttuurin paikasta riippumattomaan, eri aluetasot läpileikkaavaan kehittämiseen; kehittämiseen, joka yhdistää ihmisiä, asukkaita, toimijoita, tekijöitä, tarpeita ja ratkaisuja.

Työntö- ja vetotekijöitä

Digitalisaatio muuttaa tapojamme elää ja tehdä työtä, käyttää palveluja sekä osallistua ja vaikuttaa. Se tasoittaa alueellisia eroja ja ravistelee organisaatioita, yhteisöjä, alueita ja yhteiskuntaa niiden kaikilla tasoilla. Toisaalta älykkäiden ratkaisujen löytämiseen maaseudulla ajaa niin väestökehitys, palveluiden säilyminen, energia- ja logistiikkaratkaisut, infrakysymykset kuin kytkeytyminen digitaaliseen muutokseen.

Samaan aikaan kuntien rooli itsenäisinä palveluntuottajina ohenee ja erilaisten palveluntuotanto- ja kehittämisverkostojen merkitys kasvaa. Eletään ratkaisevia hetkiä opetella ajan toimintakulttuuri, jotta digitalisaatiosta saadaan hyvä renki kylään.

Piristävä päivitys profiilikuvaan

Työryhmän tavoitteena on kannustaa kyliä hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia elinvoimaisuuden edistämiseksi. Isommassa kuvassa kyse on kylistä kaupunkeihin ulottuvan älykkään alueen kehittämisestä. Euroopan komission aloitteen mukaisesti keskiössä ovat ihmiset, mutta tarpeidensa ohella myös siten, että heidät ja meidät saadaan kehityksen kyytiin.

Kylistä osa on jo hyvässä vauhdissa ja vahvassa etunojassa, kun taas joillekin ”älykäs kylä” voi olla juuri se kaivattu kannustin uuteen nousuun.

Hyvä kiertämään

Työryhmä herättelee toimintakulttuurin muutokseen, mutta se myös kerää ja jakaa tietoa nokkelista ratkaisuista sekä toimii itse kokeilujen käynnistäjänä. Olennainen osa toimintaa on myös strategisen, ohjelmallisen, poliittisen ja/tai rahoituksellisen tuen valmistelu ja varmistelu. Kansainvälistä keskustelua unohtamatta.

Toimintamalli on siis verkostomainen ja toimintatapa joustava. Tavoitteita toteutetaan osallistuen, jalkautuen, yhteistyöllä, keskustellen, kuunnellen, viestien, seminaarein, webinaarein sekä Älykkäin kylä -kilpailua tukien ja siitä ammentaen.

Me olemme se

Älykkäät kylät -työryhmän ytimen muodostavat Sami Tantarimäki (pj, Turun yliopiston Brahea-keskus), Lauri Hyttinen (/Juha-Matti Markkola, siht., Verkostopalvelut), Heli Siirilä (Levón-instituutti, Vaasan yliopisto), Minna Jaakkola (Netplaza Oy), Suvi Pesonen (Suomen Lähikoulut ry), 
Sampo Juhajoki (Suomen 4H), Timo Vattulainen (Kolin koulu, Lieksan kaupunki) ja Veli-Matti Karppinen (Kainuun nuotta ry). Asiantuntemusta, näkemystä ja kokemusta löytyy niin eri puolilta Suomea teeman sisältöön ja maaseudun kehittämiseen liittyen. Nykäiskää hihasta ja tulkaa juttusille!

 Teksti: Sami TantarimäkiÄlykkäät kylät –työryhmän koordinaattori (samtantata@utu.fi)