Kirjoittajalta Sami Tantarimäki

Äly hoi, älä jätä! – osuva ajankuva

Sanonta on varmasti tuttu. Vaihtoehtoisesti järkikin voi jättää, mutta viesti on sama: viisaammin voisi toimia tai vähän vielä funteerata. Se on myös toimiva tokaisu digiyhteiskuntakeskustelua värittämään.

Älykkäiden kylien, kaupunkien, maaseutujen, alueiden, erikoistumisten ja ratkaisujen parissa pyöriessä sanonnan seuraan oli helppo eksyä. Enkä ole ainoa houkutukseen haksahtanut. Sananparren siivittämä digiajan kommentointi osoittautui siinä määrin mainioksi, että päätin poimia pari näkökulmaa tarinan pohjaksi. Samalla huomaa, miten sanonta elää.

Äly hoi, älä jätä!

Perusmuodosta liikkeelle. Muutaman vuoden takaisessa blogikirjoituksessa peräänkuulutettiin tolkkua digihuumaan. Keskustelu liittyi älylaitteiden käyttöön opetuksessa. Katse oli tiukasti tulevaisuudessa, mutta huoli siinä, että mennään tekniikka edellä ja opetus perässä.

Korona-ajan etäopetuskeskustelussa on samoja kaikuja. Tolkkua toki yhä tarvitaan, mutta kyse ei ole edelleenkään valinnasta vanhan ja uuden välillä, vaan entistä toimivamman tasapainon löytämisestä (nopeastikin) muuttuvassa ajassa. Perusopetuslakiin tehdyn etäopetusuudistuksen väliaikaisuus kertoo kuitenkin siitä, että tasapainoa ei ole vielä löydetty. Tuijotetaan enempi tilannetta, kuin tulevaisuutta.

Äly sitä, äly tätä – järki hoi, älä jätä!

Tämä runosuonen kukkanen löytyi Mikrobitistä viime vuodelta. Lennokas oli myös jutun avaus: ”Puhunko oikeasti kaiuttimelleni?”. Kirjoittaja pohtii tuleeko älykaiutin olemaan superhyödyllinen arjen kapistus vai typerin idea ikinä. Tähän tuntemukseen kiteytyy varmasti monen mietteet koko digihuumasta – siinä samalla kun puhelimestaan uutisia selailee.

Puhelimesta päästään siihen kirjoittajan pointtiin, että digitalisaation myötä kaikki laitteet tuntuvat saavan ”älyä” ja äly -etuliitteen. Sama pätee aluekehittämiseen, jonka tiimoilta asiaa itse tässä ruodin. Myönnän myös sortuvani älyliitteen ylenkäyttöön ja tunnistan kirjoittajan huolen. Tolkkua tarvitaan tässäkin, jotta ”älykkyyden” lanseeraaminen palvelee perustellusti tarkoitustaan. Jottei siitä tule tyhjä hokema tai katteeton kupla.

Tekoäly hoi, älä jätä!

Kaiutinkommentoija jo kysyi voiko laite olla älykäs. Nyt vastataan, että jo vain: kone oppii erilaisia asioita ja voi algoritmien avulla tehdä johtopäätöksiäkin. Tekoälyn käyttökelpoisuudesta keskustellaan, koska väsymätön aparaatti jaksaa painaa 24/7. Tai hoitaa imuroinnit, nurmikonleikkuut ja muut hommat, jotka eivät enää ihmistä innosta.

Tekoäly ja esineiden internet ovat jo täällä ja ”tulevat olemaan osa meidän elämäämme – halusimme tai emme”, kuten kirjoittaja tässä yhteydessä kiteyttää. Samaan kehityskulun vääjäämättömyyteen liittyy myös toisen kirjoittajan ajankohtainen kysymys saman otsikon alla: mitä tapahtuu, kun tekoälystä tulee työvälineen sijaan työkaveri? Tilanne on täysin todellinen, vaikka mielikuvitus lähteekin yhä lentoon.

Aika hoi, älä jätä!

Itse ajattelen sanonnan peräänkuuluttavan myös sitä, että pysykää nyt hyvät ihmiset, yhteisöt ynnä muut digiyhteiskunnan kyydissä. Tai pääskää kyytiin, jottei tarvitse katsoa perävaloja ja huutaa perään: ”aika hoi, älä jätä”! Kaiken ei tietenkään tarvitse olla ”älykästä” tai nimetä sellaiseksi. Uudet mahdollisuudet on kuitenkin hyvä tunnistaa, jotta ei sitten jälkeenpäin tarvitse palata sanonnan alkuperäiseen ajatukseen.

Sami Tantarimäki, Älykkäät kylät -teemaryhmän koordinaattori


Mikä ihmeen älykäs kylä?

Lokaali 2019 -tapahtumaan avasin asiaa ensi kerran. Sen jälkeen juttu on kulkenut maakunnissa ja nyt viimeisin päivitys myös tänne. Siispä…

Onko kyse uudesta kielestä, uudesta todellisuudesta vai uudesta tavasta tarkastella kylää? Tarkoittaako se uutta maaseutua, muuntuvaa maaseutua vai jotakin maaseudun pelastamiseksi? Älykkyys tarkoittaa kaikkea sitä, mikä auttaa kylää hyppäämään digiyhteiskunnan kyytiin, pysymään kyydissä tai olemaan kuskin paikalla.

Älykäs kylä, Smart Village, on Euroopan komission aloite (2017), joka jatkaa osaltaan komission aiempaa älykkään erikoistumisen konseptin toteuttamista.

Älykäs kylä käsitteenä on jatkumoa keskustelulle, jota älykkään kaupungin (Smart City) osalta jo käydään. Keskusteluun, jossa innovatiiviset ratkaisut ja digitaalisuus ovat arkipäivää. Keskustelua, johon ajaa ilmastonmuutoksen, energiaratkaisujen, bio- ja kiertotalouden sekä ekoturismin tapaisiin megatrendeihin reagoiminen. ”Älykkyys” tarjoaa yhteisen kielen paikasta riippumattomaan, eri aluetasot ja osapuolet kokoavaan kehittämiseen.

Älykäs kylä ajatuksena voi olla juuri se kaivattu kannustin ja tavoite, jolla kylä saadaan uuteen nousuun. Se voi olla imagotekijä, joka tarjoaa mahdollisuuden päivittää maaseutua sille tasolle, missä asukkaat sen haluaisivat olevan. Ja millaiseksi se yhdessä halutaan tehdä.

Älykäs kylä on yhteisö, joka on aloitteellinen sekä ratkaistakseen kehityksen mukanaan tuomia haasteita että tarttuakseen uusiin mahdollisuuksiin ja kehityksen edellytyksiin. Se on yhteisö, joka hakee paikkaperustaisia kehittämisratkaisuja 2000-luvun menetelmin ja näkökulmin: omien vahvuuksien pohjalta, digitalisaation, innovaatioiden, kumppanuuksien ja tiedon tarjoamin työkaluin.

Älykäs kylä on tahtotila, jossa ei tyydytä katsomaan sivusta kun aika ja maailma ajavat ohi. Tiedetään mitä tahdotaan, mutta älykäs yhteisö on myös kriittinen, ottaa opikseen, kasvaa ja kehittyy. Sillä on kyky määritellä itsensä uudelleen ja uudelleen.

Älykäs kylä on konsepti, joka katsoo pidemmälle tulevaisuuteen, on kehittyvä prosessi (ei vain yksittäinen ratkaisu), ja joka vaikuttaa yhtä kylää laajemmin. Älykäs kylä on paikallistason kehityksen veturi ja kekseliäisyyden ankkuripaikka, johon panostamalla vaikutetaan ympäröivään maaseutuun. Älykkäät kylät ovat sekä perusta, jolle älykkään maaseudun kehittäminen pohjaa, että osa kokonaisuutta, josta älykästä alue muodostuu.

Älykäs kylä on ennakoiva myös siten, että se näkee itse itsensä osana kylien ja keskusten verkostoa, ymmärtää yhteistyön ja kumppanuuksien arvon ja tarjoaa innovatiivisuuttaan ympäröivän yhteisön elinvoimaisuuden edistämiseen.

Älykkäiden kylien kautta älykkään maaseudun kehittäminen saa paitsi alustansa, myös hyväksi havaittuja käytäntöjä, kehittämisen kohteita ja konkreettisia tavoitteita.

Älykäs kylä -keskustelua tarvitaan, jotta kokonaiskuva hahmottuu, ja jotta ymmärretään miten konsepti saadaan parhaiten palvelemaan oman alueen tarpeita omien vahvuuksien pohjalta.

Kolin seminaarissa peräänkuulutettiin monipaikkaisuutta, joustavuutta ja ennakkoluulottomuutta

Kolin syksyiset ruskan sävyttämät maisemat houkuttelivat luontokeskuksen auditorioon monipuolisen osallistujajoukon (1.10.2019). Suurin osa seminaarilaisista oli paikan päällä, mutta Kainuun Nuotan rakentaman nettiyhteyden päässäkin oli mukavasti porukkaa. Hieman vahvempaa edustusta olisi tietenkin odottanut erityisesti kylien suunnalta, koska ohjelma oli rakennettu juuri heitä palvelevaksi.

Tilaisuuden asiantuntevana avaajana toimi Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen. Avauspuheenvuorossaan hän korosti, että monipaikkaisuus ja digitalisaatio ja niihin liittyvät joustavat palvelut ja yritystoiminta on koko kunnan ja koko Itä-Suomen kannalta merkityksellinen asia. Lisäksi hän peräänkuulutti koko aluepolitiikan muutosta ja tässä asiassa viestiä pitää viedä valtiolle päin.

Aamupäivän ”digitalisaatiojakson” avasi Veli-Matti Karppinen luoden yleiskuvaa digitaalisen teknologian mahdollisuuksista niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Kaikkien uusien asioiden käyttöönotossa ja kokeilemisessa tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja tietenkin vahvaa työpanosta. Mallioppilaana Veli-Matin esitykselle ainakin kuituverkon rakentamisen suhteen oli seuraava esitys Ilomantsin kunnan osakeyhtiöpohjaisesta ratkaisusta, jota esitteli Ilomantsin entinen kunnanjohtaja Markku Lappalainen. Tämä vastaava asia oli toteutettu osuuskuntapohjaisesti Rääkkylän kylillä. Sekä Ilomantsin että Rääkkylän tapauksessa oli hyviä esimerkkejä siitä kuinka yritystoiminnan saanti kylille ilman hyviä yhteyksiä on lähestulkoon mahdotonta.

Monipaikkaisuuden teema oli jatkumoa Kajaanin seminaarille. Tästä asiasta saimmekin kuulla erinomaisen professori Hilkka Vihisen esityksen. Samalla viikolla esille tulleet Tilastokeskuksen karmaisevat ennusteet nousivat esille vähän eri valossa kun saimme tutustua todelliseen tilannekuvaan miten suomalaiset ovat sijoittuneita eri vuodenaikoihin. Tutkitun tiedon pitäisi vaan nousta kunnolla esille. Kaksoiskuntalaisuus taitaa olla vain asia, joka halutaan laittaa maton alle vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Monipuolinen julkinen keskustelu olisi ainakin paikallaan ja ehkäpä sitä kautta voisi nousta esille ihan tuoreita näkökulmia.

Iltapäivän aluksi kuultiin mielenkiintoinen Juri Laurilan esitys Alykylä-formaatista. Tämä rakentamisen ja suunnittelun filosofia sisältää suuren joukon asioita joista juuri puhutaan. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan toteutuksia.

Paikalliset kylät olivat myös hyvin esillä. Vuoden Pohjois-Karjalan kylä Rikkaveden kyläyhdistys todisti voimansa neuvokkuudellaan ilman kunnollista nettiyhteyttä. Mitäköhän sitten tapahtuukaan kun nämä asiat saadaan kuntoon? Hienot esitykset kuultiin myös entiseltä valtakunnalliselta vuoden kylältä Vuonislahdelta ja Kolin kotiseutuyhdistykseltä.

Timo Vattulainen

Digi, neuvonta, liikkuminen, opetus ja nuorten näkökulma

Kaikki olennaisia tulevaisuuden maaseudulle tähyiltäessä. Ne olivat myös teemoja tämän vuotisen Lokaalin työpajapäivässä, jossa jatkettiin Kajaanissa aloitettua keskustelua älykkään kylän konseptista. Ja mikäpä oli keskustellessa, kun paikan päällä oli toistasataa maaseudun aktiivia ja asiantuntijaa.  

Kauhavan elokuisessa perjantaissa asiaa tuntevien alustusten jatkoksi puristettiin työpajoissa napakoita näkemyksiä kunkin teeman olennaisimmista tavoitteista. Näistä sitten yhdessä äänestettiin ne kaikkein olennaisimmat. Tässä katsaus siihen, miltä tulostaululla näytti.

Digitaalisaation edistäminen maaseudulla

Toimivat verkot ovat maaseudun mahdollisuus. Ne antavat tasavertaiset mahdollisuudet tehdä työtä, opiskella, saada palveluja ja harrastaa. Kannatetuimpaan näkemykseen kiteytyy hyvin koko paletti: huoli, tarve, merkitys ja vaikutus. Sama verkko- ja kuituyhteyteen liittyvä tasa-arvokysymys oli keskiössä muissakin ehdotuksissa. Koulutus, lähituki ja helppokäyttöisyys nähtiin keskeisinä, kun mietitään digin/verkon mahdollistamia toimintoja.

Maaseudun liikenne- ja kuljetusratkaisut

Asenne ja lakimuutos. Kahteen sanaan tiivistyy paljon. Nyt erityisesti sillä ajatuksella, että olisi nykyistä mahdollisempaa kehittää ja käyttää yhteisiä kuljetuksia ja monipalveluautoja. Samoin suunnitella sovelluksia, joilla tilata kuskia, kuljetusta ja palvelua. Eri osapuolilta tarvitaan tahtoa ja valmiutta istua samaan pöytään purkamaan pullonkauloja palkitsevan paketoinnin tieltä. Jakamistalouteenkaan ei siirrytä itsestään. Eikä yhdessä yössä. Ollaan siis yhteisellä ja kokeilemista kaipaavalla asialla, mikä näkyy myös opetuksen nostoissa.

Kyläkoulun kekseliäät ratkaisut

Yhteistyöllä joustavuutta ja etäopetuksella rikkautta – yli kuntarajojen. Myös tämän tavoitteen viesti heijastaa sitä mitä maaseudun kehittämisessä ja aluekehittämisessä yleisemminkin perään kuulutetaan. Ja sitä mitä myös edellä kaivattiin. Etäopetusratkaisut olivat keskiössä monessa ehdotuksessa joko ylipäätään mahdollisina/mahdollisempina, toimivien/uusien digiratkaisujen löytämisenä tai sitten konkreettisempina askelmerkkeinä, kuten säännöllisinä etäopetuspäivinä kylien monipalvelukeskuksissa.

Mielenkiintoinen ehdotus kokeiltavaksi oli myös kiertokoulu 2.0. Kouvolassa maan ensimmäinen päiväkotibussi starttasi matkaan 2017, joten uraa on jo avattu ajatuksen jalostamiselle.

Nuorten tulevaisuus maaseudulla

Positiivinen muistijälki maaseudun mahdollisuuksista nuorille auttaa palaamista maaseudulle. Samoin kuin maaseudun positiivinen imago – miten se sitten tietoisten nuorten mielessä määrittyy ja mitä tarkoittaa.

Osa muistijäljen ja identiteetin rakentumista ovat yhteisöllisyys sekä vastuun antaminen ja kannustaminen (osallistumaan, yrittämään, hyödyntämään osaamistaan). Paikalliset koulutusmahdollisuudet ja työpaikat ovat puolestaan edellytys sille, että lähtemiseen on ylipäätän todellisia vaihtoehtoja.

Kolilla jatketaan juttua

Seuraavaksi tartumme teemaan Älykäs kylä -seminaarissa Kolilla 1.10.2019. Esillä on mm. onnistuneita verkkoratkaisuja, monipaikkaisuutta sekä älykkäitä kyliä uudelta ja vanhalta pohjalta ponnistaen. Tule mukaan tai ole kuulolla (ks. www.suomen.tv).

Tämän jutun osalta tarkemmin päivästä ja tuloksista: www.lokaali2019.net, www.suomen.tv.

Sami Tantarimäki