Kirjoittajalta Minna Jaakkola

Älykkään kylän ajurit

Älykäs kylä on maaseutuyhteisö, joka ei tyydy katsomaan sivusta kun aika ja maailma ajavat ohi. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle.

Älykkään kylän konseptille on perusteensa. Yhteiskunnallisen kehityksen ajureina siihen ajaa, vie, ohjaa ja kannustaa niin teknologia, megatrendit kuin perinteiset huolet. Eteenpäin pääsemiseksi tarvitaan yhteistyötä, tavoitteellisuutta ja tukea. Muiden muassa. Tätä on ansiokkaasti avattu ja kansiin koottu eurooppalaisen maaseutuverkoston teematyössä (ENRD Smart Village). Kirjoituksen lopussa mainitut tuoreet julkaisut ovat tutustumisen arvoisia työkaluja. Tässä lyhyesti ajureista ja ohjureista ”How to support…” -briiffin pohjalta.

Yhteiskunnallinen muutos on nopeaa ja muutoskestävyyttä mitataan erityisesti maaseudulla.  Muutokseen sisältyy myös uusia ja mielenkiintoisia mahdollisuuksia, joita nähdään erityisesti teknologiassa ja megatrendeissä.

Teknologian osalta keskeisinä elementteinä mainitaan digitaalisuus, esineiden internet, pilvipalvelut, dronet, itseohjautuvat ajoneuvot, tulevaisuuden opetus, huomisen terveyspalvelut, hajautetut energiaratkaisut sekä elintarviketuotanto. Megatrendeihin sisältyvistä mahdollisuuksista puhuttaessa tarkoitetaan ennen kaikkea ilmastonmuutokseen, energiaratkaisuihin, bio- ja kiertotalouteen ja ekoturismin tapaisiin ilmiöihin reagoimista. Muissa yhteyksissä on todettu sekin, että fiksu paikka löytää menestymisen eväät myös megatrendien vastavirrasta. Perinteiset huolet palveluiden säilymisestä, luontoarvoista, työpaikoista ja elinvoimaisuudesta ajavat tietysti myös älykkäiden ratkaisujen löytämiseen.

Nämä kaikki ovat jo täällä. Arkea helpottavissa ratkaisuissa ja sovelluksissa on jo mistä valita ja mitä soveltaa ja kehitys se kuin kehittyy. Ilmasto ja energia puhuttavat samalla kun elinvoimaisiuuden säilymisen eteen jo muuten tehdään töitä. Kyse onkin paljolti siitä kuinka näihin sisältyvät mahdollisuudet nähdään, ymmärretään, omaksutaan, käännetään voitoksi ja mitä tukea tähän kaikkeen tarvitaan – ja se mitä tarvitaan, on avoimuus, luottamus, yhteisöllisyys, yhteistyö, verkostot, kumppanuudet, suunnitelmallisuus, resursointi ja tuki.  

Älykäs kylä on Euroopan komission aloite, mutta sille ei ole kohdennettu erillistä rahoitusta. Tämä tarkoittaa sitä, että teemaa sisällytetään osaksi tulevan kauden rahoitusohjelmia (Leader, monikanavaiset ratkaisut) sekä ohjaavia strategioita (alue-, digi..). Se tarkoittaa myös sitä, että EU:n jäsenmaat voivat tahoillaan suunnitella kansallisia ratkaisuja teeman tukemiseksi. Suunnitelma, ohjelma tai strategia muodossa missä tahansa on tavoitteellisen toiminnan tuki, ei lopputulos itsessään. Siksi älykkään kylän edistämiselläkään eihaluta uusia ohjelma- ja strategiatasoja, vaan ensisijaisesti edetään integrointi edellä. Kyläsuunnitelmasta lähtien, sillä älykkään kylän strategiset ensiaskeleet otetaan luonnollisesti kylällä.

Kehittäminen lähtee liikkeelle yhteisön tarpeesta ja yhteisestä tahtotilasta. Kokeiluja taas tarvitaan, jotta tiedetään mikä toimii ja mitä kehittää edelleen. Älykäs kylä konseptina katsoo kuitenkin pidemmälle tulevaisuuteen ja on kehittyvä prosessi enemmän kuin yksittäinen ratkaisu. Siksi tärkeiksi tekijöiksi muodostuvat myös yhteistyö ja verkostoituminen niin muiden kylien, keskusten, kuntien kuin kaupunkienkin kanssa. Muista ulkopuolisista kumppanuuksista puhumattakaan.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Näin voi todeta jo sillä perustein, että Kajaanin Älykäs kylä -seminaarissa käyty keskustelu oli kuin suoraa jatkoa tähän. Lukekaapa makustelu, niin huomaatte mitä tarkoitan.

Julkaisut:

  • How to support Smart Villages strategies which effectively empower rural communities?
  • Smart Villages – how to ensure that digital strategies benefit rural communities
  • How can LEADER/CLLD support Smart Villages?
  • Using non-LEADER/CLLD Cooperation to support Smart Villages

Ne löytyvät Smart Village -portaalista https://enrd.ec.europa.eu/smart-and-competitive-rural-areas/smart-villages/smart-villages-portal/eu-policy-initiatives-strategic-approaches_en

Sami Tantarimäki

Älykästä maaseutua makustelemassa

Kajaanissa laitettiin lumipallo pyörimään. Älykäs kylä -seminaarisarjan avaus avasi keskustelun siitä mitä on älykäs kylä, älykäs maaseudun kehittäminen ja älykäs maaseutu Suomessa. Lähtökohtana oli luovuus ja digitalisaatio maaseudun mahdollisuutena, lopputuloksena paljon muutakin.

Osallistujia oli läsnä ja langoilla, joten iltapäivän keskustelua käytiin teeman hengessä virtuaaliympäristössä; vastattiin valmiisiin kysymyksiin ja äänestettiin osaa niistä paremmuusjärjestykseen. Millaisena älykäs maaseutu sitten kuvautui ja avautui vastausten kärkiviisikon tai -kuusikon perusteella?

Kysyttäessä millainen on älykäs maaseutu/kylä, vastattiin, että se on uutta tekniikkaa hyödyntävä, avoin ja itseään kehittävä. Sellainen, joka pystyy tarjoamaan palveluja ja turvallisuutta asukkailleen, ja joka pitää huolta ja puolta. Umpihankihiihtäjä. Siihen mielikuvaan kiteytyy paljon. Yhteisöllisyyden vaikutus älykkyyden syntyyn liittyi vastauksissa luottamukseen, sillä ilman yhteisöllisyyttä ei synny luottamusta, jota ilman taas ei päästä kiinni älykkyyteen. Kyse on myös siitä, että kylien älykkyys on enemmän kuin osiensa summa. Yhteisöllisyys on myös avain itsearviointiin ja strategiseen otteeseen.

Mikä sitten edistää maaseudun älykkyyden kehittymistä? Ulkoisten tekijöiden merkityksen osalta yksituumaisimpia oltiin siitä, että tarvitaan ulkopuolisia kumppaneita ja kummeja  kylän kehittämisen tueksi. Samoin rahoitusta, sparrausta ja tahtotilaa edistää tasa-arvoista kehitystä Suomessa. Yhteistyö ja laaja verkostoituminen muiden kylien kanssa on tärkeää, kuten myös virtuaalikylien (fb-ryhmät yms) osaamisen ja resurssien hyödyntäminen. Hankkeet helpottavat kokeilemista ja liikkeelle lähtöä.

Sisäisinä tekijöinä älykkäiden ratkaisujen kehittämiseen ajavat haasteet, joihin on löydettävä uusia ratkaisuja. Vetovoimaiset ihmiset innostavat muita mukaan ja siitä eteenpäin vauhtia antavat avoimuus, luottamus, yhteinen tahto ja hyvä yhteistyö positiivisuudella ja kylähulluudella kuorrutettuna. Paljon tiivistyy toteamukseen: kylillä on kyvykkyys määritellä kylä uudestaan ja uudestaan uusine vahvuuksineen ja kylärajoineen.

Keskustelu on avattu, teemoja nostettu pöydälle ja avainsanoja listattu poimittaviksi. Näitä vieritetään eteenpäin seminaari kerrallaan. Ainakin. Eli avataan, syvennetään, tiivistetään, laajennetaan, kysytään lisää ja vastataan heti tai hetken päästä. Seuraavan kerran teemaan palataan Lokaalissa (23.-25.8.) ja näihin Kajaanin nostoihin viimeistään Kolilla Liekassa lokakuussa. Silloin on vuorossa seuraava Älykäs kylä -seminaari 1.10.2019. Tästä lisää myöhemmin, pysy kanavalla, seuraa facebookia (Älykäs kylä).

Sami Tantarimäki

Älykkäät kylät saivat työryhmän asialleen

Suomessa on otettu vahva ote Euroopan komission Smart Village -aloitteen jalkauttamiseksi: ensin polkaistiin pystyyn Suomen älykkäin kylä -kilpailu (2018-2020) ja vuoden alusta aloitti Maaseutuverkoston alla myös Älykkäät kylät -työryhmä (2019-2020) digiyhteiskunta-arjen asialla.

Älykkyys ja digitaalisuus ovat päivän ja huomisen sanoja. Suorastaan trendikkäitä, mutta siitä mainioita, että ne tarjoavat yhteisen kielen ja toimintakulttuurin paikasta riippumattomaan, eri aluetasot läpileikkaavaan kehittämiseen; kehittämiseen, joka yhdistää ihmisiä, asukkaita, toimijoita, tekijöitä, tarpeita ja ratkaisuja.

Työntö- ja vetotekijöitä

Digitalisaatio muuttaa tapojamme elää ja tehdä työtä, käyttää palveluja sekä osallistua ja vaikuttaa. Se tasoittaa alueellisia eroja ja ravistelee organisaatioita, yhteisöjä, alueita ja yhteiskuntaa niiden kaikilla tasoilla. Toisaalta älykkäiden ratkaisujen löytämiseen maaseudulla ajaa niin väestökehitys, palveluiden säilyminen, energia- ja logistiikkaratkaisut, infrakysymykset kuin kytkeytyminen digitaaliseen muutokseen.

Samaan aikaan kuntien rooli itsenäisinä palveluntuottajina ohenee ja erilaisten palveluntuotanto- ja kehittämisverkostojen merkitys kasvaa. Eletään ratkaisevia hetkiä opetella ajan toimintakulttuuri, jotta digitalisaatiosta saadaan hyvä renki kylään.

Piristävä päivitys profiilikuvaan

Työryhmän tavoitteena on kannustaa kyliä hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia elinvoimaisuuden edistämiseksi. Isommassa kuvassa kyse on kylistä kaupunkeihin ulottuvan älykkään alueen kehittämisestä. Euroopan komission aloitteen mukaisesti keskiössä ovat ihmiset, mutta tarpeidensa ohella myös siten, että heidät ja meidät saadaan kehityksen kyytiin.

Kylistä osa on jo hyvässä vauhdissa ja vahvassa etunojassa, kun taas joillekin ”älykäs kylä” voi olla juuri se kaivattu kannustin uuteen nousuun.

Hyvä kiertämään

Työryhmä herättelee toimintakulttuurin muutokseen, mutta se myös kerää ja jakaa tietoa nokkelista ratkaisuista sekä toimii itse kokeilujen käynnistäjänä. Olennainen osa toimintaa on myös strategisen, ohjelmallisen, poliittisen ja/tai rahoituksellisen tuen valmistelu ja varmistelu. Kansainvälistä keskustelua unohtamatta.

Toimintamalli on siis verkostomainen ja toimintatapa joustava. Tavoitteita toteutetaan osallistuen, jalkautuen, yhteistyöllä, keskustellen, kuunnellen, viestien, seminaarein, webinaarein sekä Älykkäin kylä -kilpailua tukien ja siitä ammentaen.

Me olemme se

Älykkäät kylät -työryhmän ytimen muodostavat Sami Tantarimäki (pj, Turun yliopiston Brahea-keskus), Lauri Hyttinen (/Juha-Matti Markkola, siht., Verkostopalvelut), Heli Siirilä (Levón-instituutti, Vaasan yliopisto), Minna Jaakkola (Netplaza Oy), Suvi Pesonen (Suomen Lähikoulut ry), 
Sampo Juhajoki (Suomen 4H), Timo Vattulainen (Kolin koulu, Lieksan kaupunki) ja Veli-Matti Karppinen (Kainuun nuotta ry). Asiantuntemusta, näkemystä ja kokemusta löytyy niin eri puolilta Suomea teeman sisältöön ja maaseudun kehittämiseen liittyen. Nykäiskää hihasta ja tulkaa juttusille!

 Teksti: Sami TantarimäkiÄlykkäät kylät –työryhmän koordinaattori (samtantata@utu.fi)